Gnostilaiset kirkot 2000-luvulla
Nykyisin toimivista gnostilaisista kirkoista on syytä manita kolme:
Suomen Gnostilainen Kirkko
Ecclesia Gnostica
Ecclesia Gnostica Catholica
Kahdella viimeksi mainitulla ei ole toimintaa Suomessa.
Suomen Gnostilainen Kirkko
Suomen Gnostilaisen kirkon seurakunnat toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä. Ensimmäisenä toimintansa aloitti Helsingin Gnostilainen Seurakuntayhdistys ry, jonka tarkoituksena sääntöjensä mukaan on:
- vaalia gnostilaista hengenperintöä,
- edistää gnostilaisen uskon tuntemusta ja tunnustamista,
- edistää jäsentensä hengellistä yhteyttä ja yhteisöllisyyttä,
- ohjata heitä sisäiseen eheyteen, lähimmäisenrakkauteen ja suvaitsevaisuuteen sekä
- tukea heitä ahdistuksen tai surun kohdatessa.
- järjestää kokouksia, opetus-, keskustelu-, musiikki- ja hartaustilaisuuksia sekä muita vastaavanlaisia hengellisiä tilaisuuksia,
- toimeenpanna jumalanpalveluksia, siunaustilaisuuksia ja muita pyhiä toimituksia, sekä
- julkaista opetus- ja tiedotusaineistoa painotuotteina, tallenteina, verkkoaineistoina ja muissa muodoissa.
Seurakuntayhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kuuluminen samanaikaisesti johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön tai yhdyskuntaan ei ole este gnostilaisen seurakuntayhdistyksen jäsenyydelle.
Uskontunnustus
Suomen Gnostilainen Kirkko määrittelee uskonkäsityksensä seuraavan uskontunnustuksen muodossa:
Kirkkovuosi
Gnostilainen kirkkovuosi noudattaa kalenterivuotta.
Vuosi jakaantuu neljään osaan, joita jaksottavat neljä vuoden kierron merkkipaalua niihin liittyvine juhlineen:
Talvipäivän seisaus (20. - 22.12.) | ”Uudistumisen juhla” |
Kevätpäivän tasaus (19. - 21.3.) | ”Sisäisen ylösnousemuksen juhla” |
Kesäpäivän seisaus (20. - 22.6.) | ”Valon juhla” |
Syyspäivän tasaus (22. - 23.9.) | ”Sisäisen kypsymisen juhla” |
Gnostilaisen kirkkovuoden teemat
Jokaisella sunnuntailla on oma teemansa, joka toistuu vuosittain. Teemojen käsittelytavat ja luettavat tekstit vaihtelevat eri vuosina.
Lisäksi on tiettyjä kiinteitä muistopäiviä:
Uudenvuodenpäivä (1.1.) eli Uudistumisen päivä
Valentinoksen päivä eli Ystävänpäivä (14.2.)
Rukouspäivä on helmikuun 1. sunnuntaina, jolloin rukoillaan Jumalan siunausta
Kiitospäivä on marraskuun 1. sunnuntaina, jolloin muistellaan myös vainajia.
Gnostilainen Kirkko ei huomioi kristillisten eikä muiden kirkkojen juhlia.
Gnostilainen messu
Gnostilainen messu on musiikkipainotteinen jumalanpalvelus. Messun musiikki koostuu klassisista sävellyksistä, joiden gnostilaiset sanoitukset tekevät jumalanpalveluksesta hengellisen konsertin kaltaisen. Messussa luettavien tekstien ja rukousten sanoma on yleisuskonnollinen ja luettavat tekstilainaukset ovat pääosin muualta kuin Raamatusta. Messuun sisältyy kaksi gnostilaisuudelle ominaista seremoniaa: ”uudistumiskaste” ja ”yhteisyyden ateria”.
Suomen Gnostilainen Kirkko järjestää gnostilaisen messun kerran kuussa – yleensä kuukauden 1. sunnuntaina.
Messu koostuu neljästä pääosasta:
1. JOHDANTO
1.1. Johdantomusiikki / Valo on tullut teidän keskuuteenne (säv. Händel: "Xerxes", Largo)
1.2. Alkusiunaus / Vuorotervehdys
1.3. Rukous
1.4. Kiitos Jumalalle
1.5. Pyhä henki keskellämme (Säv. Pachelbel: ”Canon”)
2. LITURGIA
2.1. Viisauden teksti
2.2. Viisauden rukous
2.3. Ave Sofia (säv. Schubert: "Ave Maria")
2.4. Rakkaus on Jumalan laki
2.5. Rakkauden rukous
2.6. On Jumalan rakkaus oppaamme tiellä (säv. Wagner: "Pyhiinvaeltajien kuoro")
2.7. Rakkauden teksti
2.8. Puhe
2.9. Kunnia Jumalalle
2.10. Uskontunnustus
2.11. Me uskomme Jumalaan (säv. Bach: "Air")
3. UUDISTUMISKASTE
3.1. Kasteen alkusanat
3.2. Uudistumisen rukous
3.3. Hiljentyminen uudistukseen
3.4. Kehotus uudistumaan
3.5. Uudistumiskaste
4. YHTEISYYDEN ATERIA
4.1. Aterian alkusanat
4.2. Ateriarukous
4.3. Yhteisyyden ateria
4.4. Kiitosvirsi (”Nyt ymmärrän”)
4.5. Loppusiunaus
4.6. Päätösmusiikki
4.7. Almu ja poistuminen
Uudistumiskasteen esikuvana on yli 2000 vuotta sitten Eufrat ja Tigris virtojen alajuoksulla eläneiden varhaisten gnostilaisten yhteisöjen upotuskaste virtaavassa vedessä. Tähän liittyi vertauskuvallinen ajatus, että niin kuin vesi puhdistaa kehon, se myös henkisesti pesee pois synnit ja puhdistaa sielun. He sanoivat, että niin kuin vesi heijastaa valoa, niin myös ihminen on puettu valoon, kun hän kasteen jälkeen nousee vedestä. Tätä kastetta kutsuttiin katumuskasteeksi tai uudistumiskasteeksi. Muinaisten yhteisöjen sääntöjen mukaan kasteeseen piti osallistua joka sunnuntai ja aina kun oli tehnyt syntiä.
Nykyisessä Gnostilaisessa Kirkossa uudistumiskaste on hengellisen uudestisyntymisen vertauskuva. Sitä ei toteuteta upotuskasteena, vaan vertauskuvallisesti pyyhkäisemällä vedellä kevyesti uudistujan otsaa. Uudistumiskaste perustuu ajatuskulkuun: "Tunnustan Jumalan edessä. – Sovitan ihmisten edessä. – Kadun sydämessäni. – Uudistun ja teen parannuksen". Tähän liitetään vertauskuvallinen tekojen muiston pois peseminen vedellä sekä toivon anteeksiannosta.
Yhteisyyden ateria liittyy uudistumiskasteeseen. Aterian sanotaan lujittavan seurakunnan yhteyttä. Ateria on vertauskuvallinen ja se koostuu leivän, sesam-öljyn ja veden nauttimisesta seurakuntalaisten kesken.
Kun varhaiset gnostilaiset uudistumiskasteen puhdistamina nousivat vedestä, heidän tuli sen jälkeen osallistua joen rantapenkalla järjestettyyn yhteiseen ateriaan, johon kuuluivat leipä, öljy ja vesi. Vanhassa gnostilaisessa perinteessä leipää on pidetty ihmisruumiin vertauskuvana ja vettä sielun vertauskuvana. Öljy muistuttaa onnellisuudesta, jonka saavat jakaa kaikki Jumalaa ja toisiaan hengen yhteydessä rakastavat.
Pyhät toimitukset
Gnostilaisella kirkolla on gnostilaisen messun lisäksi viisi muuta pyhää toimitusta:
Lapsen kaste ja siunaaminen
Häämessu ja avioliiton siunaaminen
Sielunmessu ja vainajan siunaaminen
Konfirmaatiomessu
Kodin siunaaminen
Lapsen kasteen toimittaa pappi kahden kummin tai todistajan läsnä ollessa. Kasteeseen kuuluu aina myös lapsen siunaaminen. Lapsen siunaamisen ilman kastetta voi suorittaa myös maallikko esilukijana.
Gnostilainen häämessu toimitetaan papin johdolla kappelissa tai muussa juhlavassa paikassa. Avioliiton, avoliiton tai parisuhteen siunaaminen ilman juhlallista häämessua voidaan toimittaa asianomaisten toivomassa paikassa joko papin tai maallikon johdolla.
Gnostilainen sielunmessu ja vainajan siunaaminen suoritetaan kirkossa tai kappelissa papin johdolla. Vainajan siunaaminen voidaan suoritta myös lman sielunmessua kirkossa tai kappelissa papin johdolla.
Gnostilaisen seurakunnan jäseniksi hyväksytyt 18 vuotta täyttäneet otetaan seurakunnan yhteyteen konfirmaatiomessun yhteydessä tapahtuvalla aikuisen kasteella kappelissa.
Kodin siunaaminen suoritetaan papin tai maallikon toimesta.