Studia Gnostica -luentosarja
 |
Tiistaina 29.5.2012 klo 18.00
Kilterin koulun auditoriossa, Iskostie 8,Vantaa (Myyrmäki).
"Suufit ja islamilainen gnosis"
Professori Jaakko Hämeen-Anttila
Suufilaisuus on islamin mystinen suuntaus, jossa korostetaan suoran, henkilökohtaisen jumalasuhteen saavuttamista ja Jumalan henkisen totuuden tavoittamista jumalalliseen rakkauteen perustuvien harjoitusten kautta. Suufilaisuus syntyi Lähi-idässä 700-luvulla. Suufilaisuus on muista islamilaisista perinteistä poiketen korostetun esoteerinen perinne. Yleisin vertauskuva puhuu suufilaisuudesta tienä tai matkana. Käsitettä suufilaisuus käytetään hyvin monenlaisista näkemyksistä ja käytännöistä. Suufilaisuuden kolme muotoa ovat: 1) asketismi, 2) mystiikka, ja 3) mystinen filosofia. Suufilainen ajattelu pohjautuu Koraanin tulkintaan, mutta sisältää paljon gnostilaisia ja uusplatonistisia vaikutteita.
Kaikki luennot pidetään Vantaalla Myyrmäessä, Kilterin koulun auditoriossa, Iskostie 8.
Luennot kestävät noin tunnin, minkä jälkeen käydään luennoitsijan johdolla keskustelua aiheesta noin tunnin ajan.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
_____________________________________________________________________________________________
Vuoden 2011 luennot:
Gnostilainen sielukäsitys - Myytti sielun kohtalosta Nag Hammadin teksteissä
Juudaksen Evankeliumi
Pistis Sofia
Manikealaisuuden olemuksesta - hyvä ja paha yksilöjen ja yhteisöjen elämässä
22.11.2011
"Manikealaisuuden olemuksesta - hyvä ja paha yksilöjen ja yhteisöjen elämässä"
BPS Mani Tjurin
Manikealaisuus oli yksi suurista Persian alueella alkunsa saaneista uskonnoista, joka levisi lännessä aina Rooman valtakunnan länsiosiin ja idässä aina Kaakkois-Kiinaan saakka. Manikealaisuus on hävinnyt lähes kokonaan järjestäytyneenä uskontona, tosin sen elvyttämistä on yritetty neomanikealaisuuden nimellä. Kuitenkin suurin osa uskonnon perustaneen profeetta Manin kirjoituksista on hävinnyt tai hävitetty. Jäljellä on vain katkelmia ja jonkin verran toisenkäden kirjoituksia.
Luennossa käsitellään aihetta seuraavista näkökulmista:
- Kuka oli Mani
- Manikealaisuus uskontoja ja maailmankatsomuksena ensimmäisellä vuosituhannella
- Manikealaisuuden jatkajat keskiajalla
- Manikealaisuus tässä ajassa
- Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys
- Hengen ja aineen/Valon ja varjon yhteys ihmisen minuudessa
- Yksilövastuun ja yhteisövastuun suhde sosiaalisissa aloitteissa
27.9.2011
"Pistis Sofia"
Professori Antti Marjanen
Mikä on Pistis Sofia? Lyhyt esittely
Pistis Sofian suomennos (Pekka Ervast 1927)
15.3.2011
"Juudaksen Evankeliumi"
Professori Ismo Dunderberg
Juudaksen evankeliumi herätti runsaasti kiinnostusta pari vuotta sitten. Mitä uutta tekstin tulkinnasta on tämän jälkeen saatu selville? Kuvataanko Juudas siinä todellakin Jeesuksen parhaaksi opetuslapseksi vai sittenkin vain kavaltajaksi tai peräti pahaksi hengeksi? Miten Juudaksen evankeliumista löytyneet uudet katkelmat vaikuttavat tekstin tulkintaan?
24.5.2011
"Gnostilainen sielukäsitys - Myytti sielun kohtalosta Nag Hammadin teksteissä"
Teol.maist. Ulla Tervahauta
Nag Hammadin kokoelmassa on kaksi kirjoitusta – "Arvovaltainen opetus" ja "Kertomus sielusta" – jotka kuvaavat sielun laskeutumisesta maailmaan ja syntymästä ihmiseksi sekä paluusta takaisin Jumalan yhteyteen. Mihin nämä kirjoitukset pyrkivät? Kuvastaako myytti sielun gnostilaista vierautta maailmassa vai ohjaavatko ne ihmisen eettistä toimintaa? Mikä on näiden kirjoitusten suhde muuhun gnostilaiseen kirjallisuuteen? Entä varhaisen kristinuskon traditioihin?
 |
2009 - 2010 pidetyt luennot:
Mitä voimme tietää antiikin ajan gnostilaisuudesta?
Gnosis gnostilaisissa evankeliumeissa
Gnostilaisuuden aatteelliset juuret
Gnostilaiset - harhaoppisia vai totuuden perillisiä?
Isä ja demiurgi - Gnostilainen jumalakäsitys
Rakkaus, tieto ja elämäntapa - Gnostilainen pelastuskäsitys
Aleksandrian filosofikoulun vaikutus gnostilaisuuden syntyyn
Valentinolainen gnostilaisuus – Viisauden lankeemus ja pelastus
_____________________________________________________________________________________________
20.10.2009
Mitä voimme tietää antiikin ajan gnostilaisuudesta?
Teol. maist. Päivi Vähäkangas
Luennossa käydään läpi gnostilaisuudesta kertovat lähteet: kirkkoisien maininnat sekä modernit tekstilöydöt (Nag Hammadin kirjasto, Pistis Sophia, Jeun kirjat, Berliinin koodeksi), kerrotaan, kuinka yhtenäinen ilmiö gnostilaisuus oli, esitellään lyhyesti gnostilaisuuden eri alaryhmät, kuten setiläiset, valentinolaiset ja ofilaiset ja kunkin ryhmän erityispiirteet sekä tarkastellaan, voidaanko eri gnostilaiset suuntaukset niputtaa yhden ja saman gnostilaisuus-kategorian alle.
_____________________________________________________________________________________________
17.11.2009
Gnosis gnostilaisissa evankeliumeissa
Fil. maist. Pentti Tuominen
Luennossa käydään läpi merkittävimmät gnostilaiset evankeliumit ja analysoidaan niissä esiintyviä "gnosista" käsitteleviä kohtia. Lähdeteoksina on käytetty Elaine Pagelsin kirjaa "Gnostilaiset evankeliumit" sekä Ismo Dunderbergin ja Antti Marjasen toimittamaa kirjaa "Nag Hammadin kätketty viisaus, Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä"
_____________________________________________________________________________________________
8.12.2009
Gnostilaisuuden aatteelliset juuret
Teol. maist. Päivi Vähäkangas
Luennossa tarkastellaan, oliko gnostilaisuus alun perin juutalainen, kristillinen vai hellenistinen ilmiö sekä käydään läpi gnostilaisuuden syntyvaiheita
_____________________________________________________________________________________________
19.1.2010
Gnostilaiset - harhaoppisia vai totuuden perillisiä?
Teol. maist. Päivi Vähäkangas
Luennossa tarkastellaan gnostilaisuuden suhdetta kehittyvään kristinuskoon, pohditaan, miksi valtauoman kirkko koki gnostilaiset niin suureksi uhaksi ja millaisin retorisin keinoin heidät pyrittiin kuvaamaan harhaoppisiksi sekä käydään läpi polemiikkia toisen osapuolen näkökulmasta, eli miten
gnostilaiset itse pyrkivät osoittamaan edustavansa Jeesuksen opetusten oikeaa tulkintaa ja muiden kristittyjen joutuneen harhapoluille.
>> Siirry luentoarkistoon
_____________________________________________________________________________________________
30.3.2010
Isä ja demiurgi - Gnostilainen jumalakäsitys
Teol.maist. Minna Heimola
Tällä luennolla käsitellään gnostilaisissa teksteissä esiintyviä käsityksiä korkeimmasta Jumalasta sekä sitä, miten eri gnostilaisissa traditioissa on suhtauduttu demiurgiin eli luojajumalaan.
>> Siirry luentoarkistoon
_____________________________________________________________________________________________
25.5.2010
Rakkaus, tieto ja elämäntapa - Gnostilainen pelastuskäsitys
Teol.maist. (väit.) Minna Heimola
Gnostilaisuutta on joskus pidetty uskontona, joka korostaa tietoa esimerkiksi elämäntavan kustannuksella. Tämä stereotypia on kuitenkin gnostilaisten tekstien valossa monella tapaa kestämätön. Luennolla käsitellään sitä, miten tieto, rakkaus ja oikea elämäntapa nivoutuivat toisiinsa gnostilaisuudessa
>> Siirry luentoarkistoon
_____________________________________________________________________________________________
21.9.2010
Aleksandrian filosofikoulun vaikutus gnostilaisuuden syntyyn
Teol.maist. Risto Auvinen
Luennossa käsitellään Jeesuksen ajan juutalaisen oppineen Filon Aleksandrialaisen koulua ja sen vaikutuksia ajanlaskumme alun filosofisiin aatevirtauksiin.
_____________________________________________________________________________________________
9.11.2010
Valentinolainen gnostilaisuus – Viisauden lankeemus ja pelastus
Teol.maist. Risto Auvinen
Luennossa käsitellään valentinolaisten gnostilaisuuden Raamatun tulkintoja.
 |
Antti Marjanen toimii Helsingin yliopiston gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professorina. Hänen erikoisalansa ovat koptinkielinen Nag Hammadin kirjasto, gnostilaisuus sekä naisten roolit ja asema varhaiskristillisissä teksteissä.
Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan suurelle yleisölle tutuin lienee yhteistyössä Ismo Dunderbergin kanssa toimitettu "Nag Hammadin kätketty viisaus: Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä" (WSOY, 2001). Heidän yhdessä kääntämänsä ja toimittamansa on myös "Juudaksen evankeliumi" (WSOY 2006).
 |
Ismo Dunderberg toimii Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uuden testamentin eksegetiikan professorina. Hän on tutkimuksissaan erikoistunut gnostilaisiin koulukuntiin ja kirjoituksiin, ja hänen johdollaan toimii näitä aiheita tutkiva työryhmä, jonka aihepiirinä on "Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen".
Hänen keskeiset tutkimusalueensai ovat olleet Johanneksen evankeliumi ja kirjeet, apokryfiset evankeliumit (erityisesti Tuomaan evankeliumi ja Juudaksen evankeliumi), toisen ja kolmannen vuosisadan kristilliset koulukunnat (erityisesti Valentinoksen koulukunta) sekä Nag Hammadin kirjasto. Hän on yhdessä professori Antti Marjasen kanssa julkaissut teoksen "Nag Hammadin kätketty viisaus – Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä" (WSOY 2001) sekä "Juudaksen evankeliumin" suomennoksen (WSOY 2006).
________________________________________________________________________________________
 |
Teologian maisteri Päivi Vähäkangas Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan laitokselta, erityisalanaan gnostilaisuus ja juutalaiskristillisyys.
Päivi Vähäkangas työskentelee tutkijana prof. Ismo Dunderbergin johtamassa projektissa "Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen" ja valmistelee väitöskirjaansa. Hänen väitöskirjansa käsittelee Eugnostoksen (NHK III,3 ja V,1) ja pseudokleemensiläiseen kirjallisuuteen lukeutuvan Recognitioneksen filosofiareseptiota ja filosofian kritiikkiä sekä näiden tekstien keskinäistä yhteyttä. Tarkasteltavat teemat keskittyvät ensimmäisten prinsiippien olemukseen ja emanaation sekä pelastuskäsityksiin
________________________________________________________________________________________
 |
Teologian tohtori Minna Heimola Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan osastolta, erityisalanaan gnostilaisuus ja etenkin valentinolaisuus.
Minna Heimola työskentelee tutkijana prof. Ismo Dunderbergin johtamassa projektissa "Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen". Hänen väitöskirjansa, joka käsittelee kristillis-gnostilaista Filippuksen evankeliumia (NHK II,3), on hyväksytty toukokuussa 2010. Hän on tutkinut sen yhteisön omakuvaa ja identiteettiä, jonka keskellä Filippuksen evankeliumi on syntynyt ja joka on sitä käyttänyt. Yhteisön omakuvan ja identiteetin selvittämiseksi Heimola tarkastelee erityisesti niitä Filippuksen evankeliumin tekstejä, joissa käsitellään rituaaleja ja joissa esiintyy poleemista kieltä toisin ajattelevia kohtaan. Hänen tutkimuksensa valottaa myös valentinolaisuuden suhdetta muihin varhaiskristillisiin ryhmiin ja juutalaisuuteen.
________________________________________________________________________________________
 |
Teologian maisteri Risto Auvinen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan osastolta.
Hän työskentelee tutkijana prof. Ismo Dunderbergin johtamassa projektissa "Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen".
 |
Teologian maisteri Ulla Tervahauta Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan osastolta.
Ulla Tervahauta työskentelee tutkijana prof. Ismo Dunderbergin johtamassa projektissa "Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen". Hän tutkii väitöskirjassaan Nag Hammadin kirjoitusta Arvovaltainen opetus. Kirjoitus sisältää kertomuksen maailmaan laskeutuneesta, naiseksi personifioidusta sielusta, joka kirjoituksen alussa joutuu maailmaan, kokee siellä erilaisia vastoinkäymisiä ja lopulta nousee takaisin taivaaseen. Tarina sielun laskeutumisesta tai lankeamisesta maailmaan ei ole ainutlaatuinen vaan esiintyy erilaisina variaatioina ajanlaskun alussa. Tervahauta selvittää, mitä Arvovaltaisen opetuksen kirjoittaja halusi välittää omalla tulkinnallaan tästä yleisestä motiivista. Toinen tutkimuksen kohde on kirjoitukseen sisältyvä polemiikki toisenlaisen maailmankuvan edustajia kohtaan.
 |
Esite:
"Gnostilaisen hengenperinnön vaalijat"
(pdf-tiedosto)