Testamenttiopas

Tässä oppaassa kerromme perustiedot testamentin tekemisestä. On suositeltavaa turvautua lakimiehen apuun, kun varsinainen testamentin laadinta on ajankohtainen.

 

Mikä on testamentti?

Testamentti eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa siitä, mitä hänen omaisuudelleen tehdään hänen kuolemansa jälkeen.

Testamentin tekijällä on oltava selkeä oma tahto siitä, mitä hän haluaa omaisuudellaan tehdä. Jotta testamentti olisi muodollisesti pätevä ja toteuttamiskelpoinen, on testamenttia tehtäessä otettava tarkasti huomioon lain vaatimat määräykset.

Mikäli vainajalla ei ole serkkuja lähempiä sukulaisia elossa, eikä testamenttia ole tehty, menee koko jäämistö valtiolle. Tämä voidaan estää testamantilla.


Testamentti tehdään kirjallisesti

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kun testamentintekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksellaan. Heidän on tiedettävä, että kyseinen asiakirja on testamentti. Testamentintekijä saa kuitenkin päättää, tahtooko hän ilmoittaa heille testamenttinsa sisällön. Todistajien on merkittävä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen paikka ja aika. 



Kuka kelpaa todistajaksi?

Testamentin todistajien tulee olla vähintään viisitoistavuotiaita ja henkisiltä ominaisuuksiltaan todistajiksi kykeneviä. Todistajana ei saa käyttää testamentin tekijän puolisoa tai lähiomaista eikä henkilöä, jolle tai jonka lähiomaiselle saattaa olla testamentista hyötyä.


Mistä omaisuudesta testamentilla saa määrätä?

Henkilö, jolla ei ole rintaperillisiä, voi testamentilla määrätä kaikesta omaisuudestaan. Rintaperillisillä tarkoitetaan lapsia ja ottolapsia sekä näiden jälkeläisiä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, lukuun ottamatta joitakin laissa määrättyjä erityistapauksia. Rintaperillisillä on oikeus testamentista huolimatta saada ns. lakiosa eli puolet heille muutoin tulevan perinnön arvosta. Testamentin tekijä, jolla on yksi tai useampi rintaperillinen, ei loukkaa kenenkään oikeutta lakiosaan, jos hän määrää testamentissaan enintään puolesta omaisuudestaan. 


Yleistestamentti ja erityisjälkisäädös

Yleistestamentissa saajan oikeutta saada omaisuutta ei ole määrätty yksityiskohtaisesti vaan suhteellisesti. Erityisjälkisäädöksessä eli legaatissa saajalle on määrätty jokin tietty esine, osake-erä tai rahamäärä. Testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä, että Gnostilainen Seura ry:lle on annettava 50 000 euroa. Tämä velvoite on suoritettava ennen kuolinpesän jakamista.


Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen

Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samalla tavalla kuin testamentti. Testamentin tekstiä ei pidä mennä myöhemmin korjailemaan, vaan muutokseen tai lisäykseen nähden on noudatettava kaikkea sitä, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.

Testamentintekijä voi koska tahansa peruuttaa testamentin. Kun testamentti peruutetaan tekemättä uutta testamenttia, laissa määrätty perimisjärjestys palaa voimaan. Peruuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Testamentti voidaan peruuttaa siinä järjestyksessä kuin testamentin tekemisestä on säädetty. Peruuttaminen voidaan tehdä polttamalla tai repimällä asiakirja sekä sen kaikki mahdolliset kopiot. Se voidaan tehdä myös muulla tavalla, joka selvästi ilmaisee, ettei määräys enää vastaa testamentintekijän viimeistä tahtoa, kuten yliviivaamalla testamentti tai siinä oleva testamentintekijän allekirjoitus.

Mikäli testamentissa on määrätty jokin esine tietylle testamentin saajalle, mutta testamentin tekijä myy tai luovuttaa esineen itseltään pois, tuo testamenttimääräys peruuntuu.

Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova.

Aika ajoin on syytä tarkistaa, vastaako testamentti edelleen tekijänsä tahtoa sekä onko siinä mainittu omaisuus tallella.


Testamentin säilytys

Testamentti voidaan sen säilyttämisen varmistamiseksi tehdä kahtena kappaleena, joita säilytetään eri paikoissa, esim. pankkilokerossa ja kotona. Haluttaessa testamentti voidaan jättää säilytettäväksi myös Gnostilainen Seura ry.n haltuun. Tämä ei millään tavoin rajoita testamentintekijän oikeutta milloin tahansa muuttaa tai peruuttaa testamenttia. Testamentti säilytetään luottamuksellisena. Siitä ei anneta tietoja muille ennen testamentintekijän kuolemaa.
Gnostilainen Seura ei yleishyödyllisenä yhteisönä joudu maksamaan veroa testamentilla saamastaan omaisuudesta.


Apua testamentin laatimiseen

Jos testamentti sisältää monimutkaisia määräyksiä tai sen tekijä haluaa muutoin apua sen laatimiseen, on parasta kääntyä asianajajan tai oman pankin puoleen. Neuvoja ja ohjeita saa myös Gnostilaisen Seuran lakimieheltä tai puhenjohtajalta.

Testamentteja koskeva lakiteksti on perintökaaren luvuissa 9-16.

 

Esimerkkejä testamenteista

Seuraavassa esitellään kaksi asiakirjaluonnosta esimerkkeinä siitä, minkälaisia asioita testamentteihin otetaan tai voidaan ottaa. Mallin lainaaminen sellaisenaan ei kuitenkaan monessa tapauksessa ole viisasta.

Jokaisen testamentin on vastattava juuri kyseisen testamentintekijän olosuhteita eikä tällöin saa kiinnittää liiaksi huomiota vakiintuneisiin sanontoihin. Pienetkin yksityiskohdat voivat olla aiheellisia kirjata testamenttiin, kunhan monisanaisuudesta ei aiheudu tulkinnallisia vaikeuksia.
Kun käytetään juridisia termejä, niiden merkitys on syytä tarkistaa. Esimerkiksi käsite irtain omaisuus on hyvin laaja. Siihen kuuluvat mm. vuokramaalla olevat rakennukset, arvopaperit, pankkitilit ja raha. Myös asunto-osakkeet ovat irtainta omaisuutta. Mikäli käytetään ilmaisua käteisvarat ilman lisätäsmennystä, voi jäädä epäselväksi, tarkoittaako testamentintekijä niillä myös pankkitilejä.

Esimerkkeinä olevat testamentit ovat ohjeellisia ja niiden pohjalta testamentin tekoa suunnitteleva henkilö voi miettiä, mitä kaikkea omaan testamenttiinsa haluaa sisällyttää. On kuitenkin aina suositeltavaa turvautua lakimiehen apuun, kun varsinainen testamentin laadinta on ajankohtainen.
 

Testamentin malliteksti 1

Testamentin malliteksti 2