Jooga

Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä. Nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi, joka levisi Intiasta länsimaihin, ja sen maagisuskonnollinen merkitys väheni. Joogaan kuuluu nykyisin asentoharjoituksia ja meditaatiota, ja sen harjoittaminen on monille kehollista terapiaa ja rentoutumista.

Ihmiset harjoittavat joogaa monista eri syistä. Joogaa voi harjoittaa pehmeänä tai vaativana liikuntamuotona, terapiana, eettisenä elämäntapana, hengellisenä kokemuksena tai keinona saavuttaa tyytyväisyys.

Joogassa keskitytään ihmisen kokonaisuuteen – kehoon, mieleen ja sieluun – ja siinä tavoitellaan tilaa, jossa nämä kolme eheytyvät. Joogassa pyritään vapautumaan häiriötekijöistä ja saavuttamaan sisäinen rauha. Kun tämä tila on saavutettu, mieli on seesteinen, aistit toimivat selkeästi ja ihminen kokee eheyden ja autuuden tunnetta. Tila pyritään saavuttamaan esimerkiksi fyysisillä harjoituksilla eli jooga-asennoilla, hallitulla hengityksellä ja meditaatiolla.

Joogatyylit voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: perinteisiin, moderneihin ja postmoderneihin. Perinteisiä tyylejä ovat muun muassa Karmajooga, Jnanajooga, Bhaktijooga, Kriyajooga ja Astangajooga, josta käytetään myös nimitystä rajajooga. Perinteisiä ovat myös Hathajooga, Layajooga ja Mantrajooga. Moderneja joogatyylejä ovat muun muassa Sivanandajooga, Iyengarjooga, Bikramjooga, Pattabhi Joisin astangajooga, Kundaliinijooga ja Sahajajooga. Postmoderneja tyylejä puolestaan ovat muun muassa Vinyasajooga eli flowjooga, Hotjooga ja Yinjooga sekä Äijäjooga ja Äitiysjooga.

Joogaa voi harjoittaa yksin tai ryhmissä. Aloittelijan kannattaa tutustua joogaan ensin jossain ryhmässä opettajan johdolla. Toki myös kirjoista ja netistä voi etsiä itselleen jooga-opastusta.

Jooga-sunnuntait