Islamilainen gnosis

Suufilaisuus

Suufilaisuus on islamin mystinen suuntaus, jossa korostetaan suoran, henkilökohtaisen jumalasuhteen saavuttamista ja Jumalan henkisen totuuden tavoittamista jumalalliseen rakkauteen perustuvien harjoitusten kautta. Suufilaisuus syntyi Lähi-idässä 700-luvulla. Suufilaisuus on muista islamilaisista perinteistä poiketen korostetun esoteerinen perinne. Yleisin vertauskuva puhuu suufilaisuudesta tienä tai matkana. Käsitettä suufilaisuus käytetään hyvin monenlaisista näkemyksistä ja käytännöistä. Suufilaisuuden kolme muotoa ovat: 1) asketismi, 2) mystiikka, ja 3) mystinen filosofia. Suufilainen ajattelu pohjautuu Koraanin tulkintaan, mutta sisältää paljon gnostilaisia ja uusplatonistisia vaikutteita.
 

Ismaililaisuus

Ismaililaisuus eli "seitsemän-shiialaisuus" on gnostilaissävyinen islamin suunta, joka syntyi n. 870 Irakissa Abdallah al-Akbarin toiminnan tuloksena. Ismaililaisten opissa oli alunperin gnostilaisia piirteitä ja sille on tyypillistä myös kirjainmystiikka, joka muistuttaa kabbalan kirjainmystiikkaa. 900–1000 ismaililaisuus otti vaikutteita uusplatonilaisesta filosofiasta, mm. Plotinoksen ja Prokloksen kirjoituksista. Ristiretkiaikana eurooppalaiset tutustuivat Syyrian assassiineihin, jotka olivat eräs ismaililainen suunta. Ismaililaisuuteen sisältyy jälleensyntymisoppi ja ajatus seitsemästä maailmankaudesta. Maailmanhistoria koostuu seitsemän profeetan sykleistä. Nämä seitsemän ovat Aadam, Nooa, Abraham, Mooses, Jeesus, Muhammed ja lopun aikana tuleva Mahdi. Ismaililaisista suuntauksista tunnetuimpia ovat Syyrian, Libanonin ja Israelin druusit sekä Intian khojat.

Druusit

Druusit ovat Libanonissa, Israelissa, Golanin ylängöllä, Pohjois-Syyriassa ja Jordaniassa elävä noin miljoonan ihmisen arabiankielinen uskonryhmä. He kannattavat islamista lähtöisin olevaa druusilaista uskoa, joka on kuitenkin eriytynyt emäuskostaan sen verran kauas, että se luokitellaan usein omaksi uskonnokseen. Itseään druusit kutsuvat mowahhideiksi eli yksijumalisiksi.

Druusien uskontoa luonnehditaan ismaililaiseksi salaopiksi, jonka perimmäiseen olemukseen vain harvat ovat perehtyneet. Uskonnosta löytyy aineksia ainakin islamista, kreikkalaisesta filosofiasta ja gnostilaisuudesta sekä vaikutteita Intian ja Iranin muinaisuskoista. Keskeistä opissa on usko sielunvaellukseen.