Gnostilainen Seura opastaa ikuisten totuuksien etsijöitä

Gnostilaisuuden ydin – oppi gnosiksesta – tunnettiin henkisen kehityksen oppina jo muinaisen Egyptin mysteerikouluissa 3000 v. eaa.

Gnostilaisuus muotoutui uskonnoksi Lähi-Idässä 700 eaa. Jo Assyrian vanhasta uskonnosta löytyivät gnostilaisuuden keskeisimmät piirteet. Gnostilaisuutta sanotaan mysteeriuskonnoksi, koska se perustuu henkilökohtaiseen mystisen kokemukseen – toisin kuin ns. ilmoitususkonnot.

Jeesuksen opetusten perustana oli gnostilaisuus. 

Ensimmäisinä vuosisatoina gnostilaisuus kilpaili kristinuskon kanssa Jeesuksen sanojen oikean tulkitsijan asemasta, mutta katolinen kirkko valitsi Paavalin luoman kristinuskon, ja julisti gnostilaisuuden "harhaopiksi".

Nykyisin puhumme uusgnostilaisuudesta. Se kiteyttää vanhoja esoteerisia opetuksia, jotka edustavat ikiaikaisten viisauksien ajatus­jatku­mo­a. Tänä päivänä moni on löytänyt henkisen kotinsa gnostilaisesta elämänfilosofiasta.

Oletko valmis jakamaan seuraavat käsityksemme?

♦ Ihminen on pohjimmaltaan henkinen olento – joskin elää aineellisessa kehossa.

♦ Henkisyys peittyy helposti aineellisen maailman hälyn alle, jos emme kuuntele sisintämme. Kun ihminen on tietämätön henkisyydestään ja sisäisestä Valostaan, hän elää pimeydessä.

♦ Kaiken olevaisen perustana on universaali kosminen tietoisuus, joka läpäisee kaiken näkyvän ja näkymättömän. Voimme kutsua sitä Jumalaksi, Valoksi, Ykseydeksi tai Absoluutiksi. Ihmisen sielu on osa kaikkeuden tietoisuutta.

♦ Elämän tarkoitus on oppia tuntemaan jumalallinen tietoisuus eli Valo sisimmässään. Tämän saavutettuaan ihminen pääsee vapaaksi pimeydestä ja hänestä tulee Valon lapsi. Tämä uusi tietoisuuden tila on gnosis.

Uusgnostilaisuus:

• on filosofinen maailmankatsomus, johon sisältyy uskonnollisia piirteitä

• opettaa ikiaikaista tietoa ja viisautta

• ilmentää rakkauden sanomaa

• ei ole dogmaattinen

• suhtautuu suvaitsevaisesti eri uskontoihin

• on henkinen polku kohti sisäistä eheyttä ja olevaisen ymmärtämistä

• asettaa tavoitteeksi gnosiksen eli sielun yhteyden jumalalliseen tietoisuuteen

• on kokenut uuden nousun 2000-luvulla

Perinteinen gnostilaisuus on koko olemassaolonsa ajan antanut aineksia eri uskontoihin. Juutalaisuuden ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi kabbala, kristinuskon ja gnostilasiuuden rajapintan syntyi ruusuristiläisyys ja kristillinen mystiikka, klassisen pakanuuden ja gnostilasiuuden rajapintan syntyi hermetistmi ja islamin ja gnostilasiuuden rajapintaan suufilaisuus.

 
Gnostilaisen Seuran tarkoituksena on vaalia gnostilaista hengenperintöä, levittää gnostilaisuuden tuntemusta, edistää gnostilaista tutkimus- ja opetustoimintaa, luoda edellytyksiä gnostilaisen uskonnon harjoittamiselle, lujittaa jäsentensä henkistä yhteyttä ja yhteisöllisyyttä, ohjata jäseniään sisäiseen eheyteen, lähimmäisen­rakkauteen ja suvaitsevaisuuteen sekä toimia gnostilaisuudesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä..

Seuraan kuuluu jäseniä eri puolilta Suomea. Seuralla on nykyisin toimintaa mm. Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Lohjalla, Jyväskylässä ja Oulussa. 

Seura toimii aktiivisesti:

• järjestämällä yleisöluentoja, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, opintopiirejä ja kokouksia

• harjoittamalla ja tukemalla tutkimustoimintaa

• julkaisemalla opetus- ja tiedotusaineistoa painotuotteina, verkkoaineistoina ja muissa muodoissa.

► Mitä on gnostilaisuus?
► Siirry salasanasuojatuille jäsensivuille

"Gnostilaisuus" vai "Gnostisismi"?
"Gnostilainen" vai "Gnostinen"?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan "gnostilaisuus" ja "gnostisismi" tarkoittavat samaa asiaa.

Joskus kysytään, kumpi on oikea termi: "gnostilainen" vai "gnostinen". Kielitoimiston sanakirjan mukaan "gnostilainen" on oikea termi ja sen selityksenä on: "gnostikko; gnostilaisuuteen kuuluva; gnostilaisuuden mukainen". Sanaa "gnostinen" Kielitoimisto ei tunne.