Gnostilaisuus on syntynyt tuhansia vuosia sitten
Jo muinaisessa Egyptissä tunnettiin oppi gnosiksesta
Egyptiläisessä Kuolleiden kirjassa (2000 eaa.) kuvataan gnosista kauniisti näin:
"Oi sokea sielu! Varustaudu mysteerien soihdulla ja maallisessa yössä sinä olet löytävä loistavan kaksoisolentosi, taivaallisen Itsesi. Seuraa tätä jumalallista opasta ja hän on oleva sinun geniuksesi, henkesi. Sillä hänen käsissään on avain sinun olemassaoloosi, menneisyyteen ja tulevaisuuteen."
Muinaisen Egyptin ylimmät papit olivat myös mysteerikulttien hierofantteja, jotka edustivat korkeinta ja puhtainta viisautta. He korostivat todellisen Itsen eli jumalallisen tietoisuuden löytämistä itsestään. Sitä olisi voinut sanoa gnosikseksi, mutta tätä sanaa ei silloin vielä tunnettu. Myöhemmin tuli käyttöön koptinkielinen sana "sooun". Näitä muinaisia oppeja voisi sanoa proto-gnostilaisuudeksi. Ne käsittelivät ihmisen henkistä transformaatiota tavalla, joka sittemmin jalostui henkiseksi alkemiaksi ja hermetismiksi.
Aleksandrian filosofikoulu jalosti gnostilaisuutta
Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla kukoistaneessa Aleksandrian filosofikoulussa kohtasivat sen ajan juutalaiset, egyptiläiset ja kreikkalaiset filosofit. Heidän ajatuksistaan kehkeytyi yhdistelmä käsityksistä, joita olivat jo ennen heitä edustaneet egyptiläiset papit, juutalaiset rabbiinit, arabialaiset opettajat sekä kreikkalaiset filosofit - erityisesti Pythagoras (582–496 eaa.) ja Platon (427–347 eaa.). Monien tutkijoiden mielestä tämä koulu vaikutti vahvasti gnostilaisuuden muotoutumiseen ja antoi aineksia länsimaiseen esoteriaan.
Mystinen numerosymboliikka on lähtöisin Pythagoraalta. Hänen mysteerikoulussaan kokelaille opetettiin, kuinka he olevaista tutkimalla, vanhoihin viisauksiin perehtymällä ja jumalallisia ilmestyksiä kokemalla voivat saavuttaa gnosiksen eli tietoisuuden jumaluuden, olevaisen ja sielun olemuksesta. Nämä opit johtivat myös gnostilaisuuden muotoutumiseen poluksi, jonka kautta pyrittiin saavuttamaan ymmärrys Jumalan ja luomakunnan yhteyksistä. Lisäksi nämä opit johtivat pyhään geometriaan ja henkiseen alkemiaan, jotka olivat keskeisiä "tieteitä" niin hermetismin kuin ruusuristiläisyydenkin alkutaipaleilla.
 |
Gnostilaisuus henkisenä alustana
Perinteinen gnostilaisuus on koko olemassaolonsa ajan antanut aineksia erilaisiin hengellisiin suuntauksiin:
Muinaisen egyptiläisen viisauden ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi hermetistmi.
Juutalaisuuden ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi kabbala.
Kristinuskon ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi ruusuristiläisyys.
Islamin ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi suufilaisuus.
Hindulaisuuden ja gnostilaisuuden rajapintaan syntyi teosofia.
Nykyisin gnostilaisuus ilmenee eri maissa toimivina gnostilaisina kirkkokuntina, joiden uskonkäsityksiä voi kuvailla universaaleiksi ja yleisuskonnollisiksi, ilman dogmien rajoittavuutta. Suurimmat gnostilaiset kirkkokunnat toimivat Yhdysvalloissa, pienempiä Australiassa ja Euroopassa.
Gnostilaiset ajatukset vaikuttavat taustalla myös useissa filosofisissa ajatussuuntauksissa ja nykyajan hengellisissä liikkeissä, joista tunnetuimpia ovat teosofia ja ruusuristiläisyys sekä erilaiset New Age -liikkeet. Yhteistä meidän aikamme gnostilaisille yhteisöille on, että ne tarjoavat henkisen polun kohti ihmisen sisäistä eheyttä. Niiden opetusten ydinsanomat liittyvät lähimmäisenrakkauteen, suvaitsevaisuuteen sekä näkyvän ja näkymättömän olevaisen ymmärtämiseen.
>> Sivun alkuun
 |
Pentti Tuominen:
Valon lähettiläät – Gnostilaisuus ennen ja nyt
”Valon lähettiläät – Gnostilaisuus ennen ja nyt” esittelee gnostilaisuuden historian ja nykyisyyden neutraalisti ja faktoihin nojautuen, pitämättä sitä harhaoppina tai kristillisyyden uhkana. Kirjan tekijä – filosofian maisteri Pentti Tuominen – kertoo maailman uskontoja kymmeniä vuosia tutkittuaan tulleensa sellaiseen käsitykseen, että gnostilaisuus edustaa yksinkertaista, dogmeista vapaata hengellisyyttä, taustanaan muinaiset viisausperinteet, mysteerit ja esoteeriset opetukset, jotka kehkeytyivät ajanlaskuamme edeltäneinä vuosisatoina Lähi-Idässä ja muotoutuivat uskonnoksi samoihin aikoihin kuin kristinuskokin muotoutui. Kirjassa esitellään yli 30 gnostilaista lahkoa, joista kaikista ei ole aikaisemmin ollut esittelyjä suomeksi. Lisäksi kirjassa esitellään gnostilaiset evankeliumit ja muut gnostilaisten pyhät tekstit sekä kerrotaan gnostilaisista piirteistä eri uskonnoissa ja henkisissä liikkeissä. Esittelynsä saavat myös uusgnostilaisuus ja esoteerinen gnostilaisuus.
Gnosis tai sitä vastaava käsite on vuosituhansien ajan ollut keskeinen monissa uskonnoissa. Tutkimalla gnosiksen olemusta meidän ymmärryksemme hengellisyydestä lisääntyy. Tämä kirja kertoo, millaisesta syvällisen hengellisyyden filosofiasta gnostilaisuudessa pohjimmaltaan on kysymys. Tämä filosofia voi hyvin vielä tänäkin päivänä uusgnostilaisuutena.
Kirja on pehmeäkantinen ja siinä on 270 sivua ja 48 kuvaa. Kirjan hinta pehmeäkantisena on 25 €. Alennuskoodilla saat siitä 20 % alennuksen, jolloin hinta on 20 €.
