Islam

Islamilainen uskontunnustus kuuluu: "La ilaaha illa-Allah" ("Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala"). Koraanin ydinsanomana on Jumalan ehdottomuus. Muslimin elämän katsotaan olevan merkityksetöntä, mikäli se ei suuntaudu Jumalaan ja tuonpuoleiseen. Koraanin mukaan Jumalaan uskovat ja Hänen tahtoonsa alistuvat saavat kuolemansa jälkeen palkkion Paratiisissa.

"Allah" ei ole erisnimi eikä islaminuskoisilla ole omaa sen nimistä Jumalaa, vaan arabian kielessä samaa sanaa käytetään myös puhuttaessa muiden uskontojen Jumalasta. Sanassa "Allah" on määräinen artikkeli "al" ja varsinainen sanavartalo "ilah", joka merkitsee Jumalaa. Koraanissa käy­tetään Jumalasta lisäksi 99 muuta nimeä, joista kukin korostaa jotain Jumalan ominaisuutta, kuten "Armelias", "Armahtaja", "Kuuleva", "Rakastava", "Tietävä" ja "Voimallinen". Koraanin mukaan Jumala on "Armollinen", mutta tahtoo vastineeksi armostaan ihmiseltä tunnustuksen, ettei ole ketään Hänen kaltaistaan.

Islaminuskon mukaan Jumala loi ihmisen ja Jumalan luokse koko ihmiskunta palaa. Islam antaa ihmiselle erikoisaseman luotujen joukossa, kuten juutalais-kristillinen traditiokin. Koraanin mukaan Jumala antoi ih­miselle järjen ja vapaan tahdon, jonka vuoksi hän voi valita joko oikean tien eli Jumalan seuraamisen tai väärän tien eli Jumalasta luopumisen. Oikeamielisen muslimin tulee noudattaa Koraanin määräyksiä, jotka yleensä tiivistetään "viideksi islamin peruspilariksi": 1) uskontunnustus, 2) rukous, 3) almujen anto, 4) paasto ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Mekka on Muhammadin syntymäkaupunki, jossa sijaitsee Kaaban moskeija, islamin pyhin temppeli. Näiden uskon ulkoisten merkkien lisäksi islam odottaa hurskaan muslimin sisäistävän Jumalan seuraamisen periaatteen ja islamin moraaliset opetukset myös sydämessään.

Islamin käsityksen mukaan profeetta Muhammad välitti aikalaisilleen profetiansa, jotka hän sanoi arkkienkeli Gabrielin hänelle sanelleen. Il­mes­tyk­set alkoivat noin vuonna 610. Joitakin niistä kirjoitettiin muistiin Muhammadin sanelusta, mutta suuri osa on säilynyt vain muistinvaraisena. Perimätiedon mukaan Muhammad ei itse ollut luku- eikä kirjoitustaitoinen. Muhammad kuoli vuonna 632. Hänen saamansa ilmoitukset elivät suullisena traditiona, kunnes ne 650-luvulla koottiin islamin pyhäksi kirjaksi, Koraaniksi (arabiaksi al-Quran), jonka kanoninen asu on siitä lähtien säilynyt muuttumattomana. Se sisältä 114 suu­raa (kappaletta) ja 6 226 säettä. Nykyinen käytössä oleva Koraanin versio on vuoden 1923 Kairon kuninkaallinen editio. Koraani ymmärretään islamissa konkreettisesti Jumalan sanaksi, jonka Muhammad puki arabialaisen runouden muotoon sanasta sanaan sellaisessa muodossa kuin Jumala sen hänen mielestään halusi. Sen vuoksi muslimit pitävät todellisena Koraanina vain arabiankielistä versiota ja muunkielisiä käännöksiä vain alkuperäisen tulkintoina.

Koraanin mukaan "Jumalan edessä ainoa oikea uskonto on islam" (3:19) ja niitä, jotka eivät näin usko, odottaa ankara rangaistus (3:4). Toisin uskovien eli "uskottomien" halveksunta toistuu lähes jokaisella Koraanin sivulla. Koraani kehottaa muslimeja ottamaan ystävikseen vain muita muslimeja (5:57) ja halveksimaan uskottomia, joita Jumalakin vihaa. Koraanissa uskottomien sanotaan olevan kuin eläimiä, jotka eivät ymmärrä; "heitä odottaa tuskallinen rangaistus" (2:174). Koraani sallii myös uskottomien surmaamisen: "Surmatkaa heitä, missä heitä kohtaattekin" (2:191).

Koraanissa viitataan toistuvasti aikaisempiin profeettoihin, kuten Nooaan, Abrahamiin ja Jeesukseen. Islam pitää profeetta Muhammadia pro­feet­ta­ket­jun viimeisen ilmoituksen vastaanottajana. Jeesuksen tärkeää roolia islamin tunnustamien profeettojen joukossa kuvaa se, että hänen nimensä mainitaan Koraanissa 97 kertaa. Koraani kertoo Jeesuksen syntyneen Mariasta neitseellisesti, suorittaneen ihmetekoja, saarnanneen ja lopulta tulleen nostetuksi taivaaseen. Islam kiistää Jeesuksen jumalallisuuden ja ristiinnaulitsemisen.

Muslimien mielestä Jeesus oli yksi islamin profeetoista, jonka sanoja kristityt ovat myöhemmin väännelleet. Islam kiistää kolminaisuusopin, jonka mukaan Jeesus olisi Jumalan poika. Islam uskoo Jeesuksen ih­metekoihin, mutta sanoo niiden tapahtuneen Jumalan tahdosta ja Jumalan voimalla. Jeesuksen ja Muhammadin rooleissa voidaan nähdä tietty samankaltaisuus: kummatkin olivat Jumalan lähettämiä profeettoja, jotka uudistivat juutalaisuutta ja lievensivät muun muassa ruokasäännöksiä. Islamin käsityksen mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, vaan hänen hahmossaan ristiinnaulittiin paholainen, ja Jeesus otettiin taivaaseen elävänä. Vastaavaa kertomus esiintyi myös eräiden varhaiskristillisten lahkojen piirissä.

Islam ei usko Jeesuksen kuolemaan liittyvän mitään lunastusta. Lopun aikoja koskevissa islamilaisissa käsityksissä mainitaan, että Jeesus lopun aikoina palaisi takaisin maan päälle ja surmaisi Antikristuksen, minkä jälkeen hän hallitsisi maailmaa lyhyen aikaa, kuolisi luonnollisesti ja heräisi muiden mukana henkiin ylösnousemuksessa.