Voit opiskella gnostilaisuutta myös itseksesi lukemalla kirjallisuutta ja nettiluentoja

Gnostilaista kirjallisuutta

 

 

Johann Erle:

Gnostilaisuuden kolmas vuosituhat
 

 

 


Elaine Pagels:

Gnostilaiset evankeliumit

 

 

 

 

Amin Maalouf:
Valon puutarhat

 

Kirja kertoo manikealaisuuden perustajan, profeetta Manin elämäntarinan.


Ote kirjan esittelytekstistä:

Nykyihmisen mielessä sana manikealaisuus tarkoittaa mustavalkoista ja ehdotonta ajattelua. Profeetta Manin ajattelusta mustavalkoisuus oli kuitenkin kaukana: Mani itse kuvaili uskontoaan merenä, johon muut uskonnot kuten zarathustralaisuus, kristinusko ja buddhalaisuus yhtyvät. Maailmanuskonnoksi levinnyt manikealaisuus kilpaili kristinuskon kanssa suosituimmuudesta monta sataa vuotta. Mani oli 200-luvulla jaa. elänyt persialaisen kuvataiteen isä, lääkäri ja filosofi, jota kiinalaiset kutsuivat "valon Buddhaksi" ja egyptiläiset "Jeesuksen apostoliksi". Hän oli suuri humanisti, joka yritti saada uskontojen keskinäisen taistelun vallasta ja maailmanherruudesta loppumaan. Yksi syy manikealaisuuden häviämiseen maailmankartalta lienee juuri tässä: Manin mielestä uskonnon nimissä ei pitänyt sotia. Manin sanoman suosio muodostui lopulta liian suureksi uhaksi vallanpitäjille.

Antti Marjanen ja Ismo Dunderberg:

Juudaksen evankeliumi

 

Pistis Sophia – Gnostilainen käsikirjoitus -300 luvulta


Toimittajat: Seppo Aalto, Jouni Marjanen
Kääntäjät: Kalervo Mielty, Pirkko Carpelan
 

Eino Leino: Alla kasvon Kaikkivallan
–  Mystillinen trilogia: erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä

 

Eino Leino (1878 - 1926) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko, jonka laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Hänet luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin. Hän oli mystikko ja metafyysikko, joka oli saanut vaikutteita myös teosofiasta.

Eino Leinon tuotannossa on useita äänenpainoja, joita voi pitää myös gnostilaisuutena, joskaan tätä ei vielä Leinon aikana tunnistettu, vaan ne pantiin teosofian "piikkiin". Yksi selkeästi gnostilaisesti virittynyt teos on 1917 ilmestynyt "Alla kasvon Kaikkivallan", jota tekijä itse luonnehtii "mystilliseksi trilogiaksi. Kirja on täynnä gnostilaista mystiikkaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on teokseen sisältyvä kappale "Aurinkolaulu".

Lue tästä koko kirja "Alla kasvon Kaikkivallan" pdf-tiedostona.

Pekka Ervast: Gnostikot

 

Pekka Ervast (1875-1934) oli mystikko ja teosofian uranuurtajia Suomessa. Hän toimi Suomen Teosofisen Seuran ylisihteerinä vuosina 1907–1917 ja 1918–1919. Vuonna 1920 hän erosi seurasta ja perusti Ruusu-Ristin. Ervast julkaisi elinaikanaan 70 omaa teosta.

Kirja "Gnostikot" ilmestyi 1943. Se on laadittu pikakirjoituksella Ervastin 1928 pitämistä luennoista. Kirja valottaa hyvin alkukirkon ajan gnostilaisuutta ja sen merkitystä kristinuskon kehittymiselle.

Lue tästä koko kirja "Gnostikot" pdf-tiedostona.

Coelhon teoksissa esiintyy paljon gnostilaisia ajatuksia. Seuraavassa muutama sitaatti hänen ajatelmistaan:
 

"Olemme kaikki osa jumalallista kipinää. Meillä kaikilla tässä luomakunnassa on päämäärä nimeltä rakkaus." (Voittaja on yksin)
 

"Jos tunnet rakkauden, tunnet myös Maailman Sielun, koska se on pelkkää rakkautta." (Alkemisti)
 

"Rakkaus on voima, joka muuttaa ja jalostaa Maailman Sielua." (Alkemisti)
 

"Ihminen ymmärtää elämää ja maailmankaikkeutta vasta sitten, kun löytää toisen puoliskonsa." (Brida)

 

Coelhon gnostilaiset äänenpainot tulevat selvimmin esiin hänen teoksessaan "Valon Soturin käsikirja", josta on poimittu näytteitä oheiseen pdf-tiedostoon

Osallistumalla Gnostilaisen Seuran tapahtumiin, tapaat muita henkisen polun kulkijoita, joiden kanssa ja voit vaihtaa ajatuksia ja oppia lisää.

 

>> Tapahtumakalenteri




Osallistumalla Gnostilaisen Seuran tapahtumiin, tapaat muita henkisen polun kulkijoita, joiden kanssa ja voit vaihtaa ajatuksia ja oppia lisää.

 

>> Tapahtumakalenteri

"Mystinen gnostilaisuus"
- YLE Puheen ohjelma 2.2.2016, jossa haastatellaan Gnostilaisen Seuran Pentti Tuomista ja Harriet Väänästä sekä prof. Antti Marjasta.
Kesto 56 min.