Simoniitat - Simon Magus

Monet kirkkoisät sanovat, että Simon Magus (lat. magus = maagikko, tietäjä, taikuri, noita) oli yksi niistä ensimmäisen vuosisadan oppineista, jotka vaikuttivat gnostilaisuuden kehittymiseen.

Simon syntyi ajanlaskumme alun aikoihin samarialaisessa Gittan kau­pun­gis­sa. Samarian maakunnassa vaikutti tuohon aikaan monia tunnettuja parantajia ja ihmeidentekijöitä sekä muun muassa gnostilainen nasorealaisten lahko. Samarialaiset maagikot eivät pitäneet itseään juutalaisina, mikä sai puhdasoppiset juutalaiset halveksimaan heitä.

Simonin lapsuudesta ei tiedetä paljoa. Eräiden lähteiden mukaan hän olisi isänsä mukana viettänyt varhaislapsuutensa Aleksandriassa, jossa hän olisi saanut kreikkalaisen kasvatuksen. Tähän tietoon pitää kuitenkin suhtautua varauksella. Simonin sanotaan opiskelleen lääkinnällisiä taitoja joko Therapeutes-lahkon tai Samarian maagikkojen opastuksella ja olleen jonkinlainen parantaja.

Kirkkoisä Hippolytos esittää varmana tiedon, että Simon Magus oli ai­kuis­iällään oppilaana Tanaim Samarialaisen luona, joka oli kuuluisa mystikko ja julisti oppia sielun jälleensyntymisestä. Eusebiuksen mukaan Simonin opettajana oli myös Dositheus, jonka Samariaan perustama lahko kielsi profeetat ja esitti gnostilaisia ajatuksia. Simon Magus alkoi myöhemmin toimia itse opettajana ja sai runsaasti seuraajia, minkä jälkeen hän tuli tunnetuksi samarialaisten maagikkojen johtajana.

Hippolytos esittelee ja kommentoi 100- ja 200-lukujen vaihteessa ilmestyneen harhaoppeja koskevan teoksensa "Refutatio omnium haeresium" ("Kaikkien harhaoppien kumoaminen") VI osassa puheita ja kirjoituksia, joiden hän sanoo olevan lähtöisin Simon Magukselta. Hippolytos sanoo Simonin esittäneen käsityksiä, joissa on yhtymäkohtia gnostilaisuuteen, kuten Valon maailman olentojen emanoituminen ylimmästä Ykseydestä, josta ovat lähtöisin miespuolinen Voima ja naispuolinen Viisaus sekä Luojajumala. Simon Maguksen sanomaksi pannaan myös Mooseksen kirjassa olevan ihmisen luomismyytin gnostilainen selitys sisäisestä Aadamista. Hippolytos kertoo Simonin sanoneen, että jokaisessa ihmisessä "asuu ääretön voima, joka on samaa kuin maailmankaikkeuden juuri" ... "piilevänä jokaisessa ... mahdollisena, ei todellisena".

Hippolytoksen mukaan Simon Maguksen opit olivat edelleen lähtökohtana Va­lentinokselle, joka myöhemmin perusti nimeään kantavan gnostilaisen suuntauksen. Kaikki tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitkä Hippolytoksen mainitsemista gnostilaisista ajatuksista todella ovat lähtöisin Simon Magukselta ja mitkä häntä ennen tai hänen jälkeensä eläneiltä gnostikoilta. Luultavaa on, että ainakin osa ajatuksista on lähtöisin nasorealaisilta, joiden kanssa Simon on ollut tekemisissä.

Apostolien teoissa (Ap. t. 8:4–24) kerrotaan Simonista seuraavaa:

"Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väit­ti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: 'Hän on Suuri Voima, Jumalan voima.' Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä. Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan. Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen. Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen. Henki näet ei ollut vielä laskeutunut ke­henkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa ja sanoi: 'Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen.' Mutta Pietari sanoi hänelle: 'Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa! Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä. Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi. Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan.' Silloin Simon sanoi: 'Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!' "

Kirkkoisä Irenaeus sanoo edellä mainitun "Simonin" olleen Simon Magus ja sanoo hänen ansainneen Pietarin kirouksen, koska yritti ostaa apostolien hengellisen voiman.

Irenaeus moitti gnostilaisia siitä, että heillä oli kaksi perimätiedon lähdettä – julkinen ja salainen – ja sanoi, että vain toinen niistä voi olla peräisin Ju­ma­lalta, joten toisen täytyy olla paholaiselta. Irenaeus sanoo Simon Maguksen olevan "kaikkien harhaoppisten isä" ja saaneen innoituksensa paholaiselta: "Kaikki ne, jotka väärentävät totuutta ja vahingoittavat kirkon ope­tusta, ovat samarialaisen Simon Maguksen oppilaita ja seuraajia ... levittäen kuulijoilleen suuren käärmeen, luopumuksen suuren alkuunpanijan katkeraa ja pahansuopaa myrkkyä."

Nämä olivat siis Simon Maguksen vastustajien kynästä.